Keskonen on lapsi, joka syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Pikkukeskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen 32 raskausviikkoa tai painanut syntyessään enintään 1500 grammaa. Nykyisin lasta varaudutaan hoitamaan, jos raskaus on kestänyt 22 raskausviikkoa. Ennenaikaisen syntymän riskitekijöitä ovat mm. monisikiöraskaus, raskausmyrkytys, infektiot tai sikiön epämuodostuma. Usein ennenaikaisen synnytyksen syy jää kuitenkin epäselväksi.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoidetaan vuosittain n. 350 keskosvauvaa. Lapsen selviytymisen kannalta tärkeämpää on yleensä se, montako raskausviikkoa on takana, kuin se paljonko lapsi painaa. Käytännössä lapsella on mahdollisuuksia selvitä hengissä hänen syntyessään 22–23. raskausviikolla ja painaessaan 450–600 grammaa. Suomessa pienimmät eloonjääneet keskoset ovat olleet kahvipakettia pienempiä.
Keskoset tarvitsevat tehokkaan hoidon rinnalla paljon pehmeää hoitoa, hiljaisuutta ja hellyyttä. Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita hoivaajia, joten heidän läsnäolonsa ja osallistumisensa vauvan hoitoon mahdollisimman paljon alusta alkaen on tärkeää. Keskoslasta hoidetaan aluksi keskoskaapissa tai lämpöpedissä lämpötasapainon vuoksi, ja elintoimintojen kehityttyä ja vauvan voinnin salliessa vauva pääsee mm. kenguruhoitoon vanhempien syliin. Kenguruhoito lujittaa vauvan ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta sekä edistää lapsen kasvua ja kehitystä.
”Keskosvauvojen vanhemmat ovat myös joutuneet kärsimään korona-ajasta, sillä kaikki vertais- ja tukiperhetoiminta on ollut tauolla vierailijakieltojen vuoksi. Vaikka vastasyntyneiden teho-osaston uudet hienot tilat on tarkoitettu koko perheen ja läheisten yhdessäoloon, ei niitä ole vielä päästy kunnolla hyödyntämään. Vanhemmat ovat saaneet olla vauvansa kanssa, mutta esimerkiksi sisarusten, isovanhempien ja kummien vierailuja on jouduttu rajoittamaan. Taysissa on tehty jo suunnitelmat valmiiksi tukiperhetoiminnan aloittamiseksi jo sairaalajakson aikana, jolloin yhteys pääsee rakentumaan jo heti vauvan synnyttyä. Suunnitelmat toteutetaan heti kun tilanne sallii”, kertoo osastonhoitaja Maria Sukanen.
Vertaistukitoimintaa organisoi mm. Keskosperheiden yhdistys Kevyt, joka on valtakunnallinen keskosperheiden oma verkosto. Keskosvauvojen perheet ovat ymmärrettävästi kokeneet korona-ajan rajoitukset raskaina, mutta helpotustakin on voitu järjestää: ”Kevyt on tehnyt parhaansa vertaistuen tarjoamisessa etänä, mutta eihän se korvaa oikeaa kasvotusten tapahtuvaa vertaistukea. Palaute on kuitenkin ollut todella hyvää ja vanhemmat ovat saaneet kaipaamaansa tukea”, kuvaa tilannetta yhdistyksen puheenjohtaja Minna Pulla.
Monet hyväsydämiset ihmiset tekevät keskosvauvoille käsitöitä ja osoittavat sillä tavoin tukensa näille kaikkein pikkuisimmille ja heidän läheisilleen. Tampereella toimii Nuppupeittolaiset-ryhmä, joka tekee pieniä peittoja pikkuisia lämmittämään ja muistoksi osastolla vietetystä ajasta sekä ryhmä, joka ompelee tavallista vauvakokoa paljon pienempiä vaatteita keskosvauvoille. Moni morsian Pohjanmaalla on myös lahjoittanut hääpukunsa ”enkelipuvun” aineiksi, jotta myös ne pikkuiset, jotka eivät hyvästä hoidosta huolimatta selviä, voidaan pukea kauniisti viimeiselle matkalleen. Nuppupeittoja, vaatteita, enkelipukuja ja pikkuisia villasukkia tehdään monen vapaaehtoisen voimin. Ihmiseltä ihmiselle.
Maailman Keskoslasten päivänä useat tunnetut rakennukset saavat violetin teemavärin maailmanlaajuisesti. Tänäkin vuonna Pirkanmaalla keskospäivän violettiin väriin koristautuvat ainakin Näsinneula, Tampereen yliopistollisen sairaalan F-rakennus, Tampereen yliopiston päärakennus, Ratinan kauppakeskus ja Tampere-talo sekä Nuutajärven Lasikylä Urjalassa.
